Psykologi 2

All None Save

• vilka fyra utvecklingsområden finns det? mitkä ovat kehityksen neljä osa-aluetta? biologinen, psyykkinen/kognitiivinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kehitys. biologisk psykisk/kognitiv social och kulturell utveckling
• vad studerar utvecklingspsykologi? mitä kehityspsykologia tutkii? kehityspsykologia tutkii ihmisen kehitystä elämän eri vaiheissa – biologisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti. utvecklingspsykologi studerar människans utveckling under livets alla skeden biologiskt psykologiskt socialt och kulturellt
• vad betyder resilienssi? mitä tarkoittaa resilienssi? psyykkinen palautumiskyky – kyky selviytyä vaikeuksista ja toipua niistä. psykisk återhämtningsförmåga att kunna klara svårigheter och återhämta sig
• vad är skillnaden mellan poikittaistutkimus och pitkittäistutkimus?mikä ero on poikittaistutkimuksella ja pitkittäistutkimuksella? poikittaistutkimus vertailee eri-ikäisiä ihmisiä samanaikaisesti, pitkittäistutkimus seuraa samoja ihmisiä eri ikävaiheissa. tvärsnittsstudie jämför olika åldrar samtidigt längdsnittsstudie följer samma personer över tid
• vad är en kehitystehtävä? mitä tarkoittaa kehitystehtävä? tietylle ikävaiheelle tyypillinen kehityshaaste, esimerkiksi kävelemään tai puhumaan oppiminen. en utvecklingsuppgift typisk för en viss ålder till exempel att lära sig gå tala eller bli självständig
• hur påverkar skyddande och riskfaktorer utvecklingen?miten suojaavat ja riskitekijät vaikuttavat kehitykseen? suojaavat tekijät tukevat kehitystä, riskitekijät uhkaavat sitä. skyddande faktorer stärker utvecklingen riskfaktorer hotar den
• vad undersöker kaksostutkimus?mitä kaksostutkimus tutkii? miten perimä ja ympäristö vaikuttavat ihmisen kehitykseen. hur arv (perimä) och miljö (ympäristö) påverkar utvecklingen
• vad påverkar barnets utveckling mest – arv eller miljö?mikä vaikuttaa eniten vauvan kehitykseen – perimä vai ympäristö? molemmat. geenit vaikuttavat ominaisuuksiin, mutta ympäristö säätelee geenien toimintaa (epigeneettinen vaikutus). båda, gener påverkar egenskaper men miljön styr hur generna aktiveras (epigenetik)
• när börjar utvecklingen?milloin kehitys alkaa? jo sikiöaikana, kun sikiö reagoi ääniin, liikkeisiin ja äidin tunteisiin. redan i fostertiden då fostret reagerar på ljud rörelser och känslor
• vad är motorisk utveckling?mitä tarkoittaa motorinen kehitys? liikkeiden hallinnan kehittyminen – reflekseistä tietoisiksi liikkeiksi. utvecklingen av rörelseförmåga från reflexer till kontrollerade rörelser
• vad är skillnaden mellan grov- och finmotorik (karkeamotoriikka / hienomotoriikka)?mikä ero on karkeamotoriikalla ja hienomotoriikalla? karkeamotoriikka = suuret liikkeet kuten kävely, hienomotoriikka = pienet liikkeet kuten tarttuminen. grovmotorik är stora rörelser som att gå, finmotorik är små rörelser som att greppa eller peka
• vad betyder sosiaalinen hymy?mitä tarkoittaa sosiaalinen hymy? vauvan ensimmäinen tietoinen hymy vastauksena ihmiskontaktiin (4–8 viikon iässä). det första medvetna leendet som svar på kontakt vid 4–8 veckor
• vad är herkkyyskausi?mitä tarkoittaa herkkyyskausi? herkkyyskausi on ajanjakso, jolloin aivot oppivat taidon helpoimmin, esim. kielen. en känslig period då hjärnan lättast lär sig något tex språk
• vad är temperamentti?mitä on temperamentti? ihmisen synnynnäinen toimintatyyli ja reagointitapa – persoonallisuuden biologinen perusta. barnets medfödda sätt att reagera biologisk grund för personligheten
• vad betyder sosioemotionaalinen kehitys?mitä tarkoittaa sosioemotionaalinen kehitys? tunteiden ja sosiaalisten taitojen kehittyminen. utvecklingen av känslor och sociala förmågor.
• vad är separationsångest (eroahdistus)?mitä on eroahdistus? lapsen ahdistus, kun hoitaja poistuu (noin 2 vuoden iässä). barnets oro när föräldern går bort ca 2 års ålder
• vad betyder varhainen vuorovaikutus?mitä tarkoittaa varhainen vuorovaikutus? vauvan ja hoitajan välistä varhaista vastavuoroista yhteyttä katsein, liikkein ja äänin. den tidiga ömsesidiga kontakten mellan baby och förälder genom blickar rörelser och ljud
• vad visar still face experiment (ilmeettömyyskoe)?mitä ilmeettömyyskoe osoittaa? kun äiti on ilmeettömänä, vauva hämmentyy ja alkaa itkeä – osoittaa tunnevastauksen tärkeyden. när mamman blir uttryckslös blir barnet först förvirrat sedan ledset det visar hur viktigt känslomässigt gensvar är
• vad betyder sensitiivisyys och varför är det viktigt?mitä tarkoittaa sensitiivisyys ja miksi se on tärkeää? vanhemman kyky havaita ja tulkita vauvan viestejä oikein – luo turvallisen kiintymyssuhteen. förälderns känslighet för barnets signaler skapar trygg anknytning
• vad betyder tunnetilojen säätely?mitä tarkoittaa tunnetilojen säätely? vauva ja vanhempi oppivat säätelemään tunteitaan yhdessä. att barnet och föräldern lär sig reglera känslor tillsammans
• vad är protokeskustelu?mitä on protokeskustelu? varhaista vuoropuhelua, jossa vauva ja vanhempi vuorottelevat äänillä ja ilmeillä. tidiga samtal mellan förälder och barn turvis ljud och miner
• vad betyder vuorovaikutuskatkos?mitä tarkoittaa vuorovaikutuskatkos? tilanne, jossa vuorovaikutus hetkellisesti katkeaa. ett avbrott i samspelet när kontakten tillfälligt bryts
• vad händer om samspelet inte fungerar?mitä tapahtuu, jos vuorovaikutus ei toimi? lapsesta voi tulla levoton, vetäytyvä tai se lakkaa yrittämästä viestiä. barnet kan bli oroligt passivt eller sluta försöka kommunicera
• varför är varhainen vuorovaikutus så viktig?miksi varhainen vuorovaikutus on niin tärkeää? se luo perusturvallisuuden ja opettaa lasta luottamaan muihin den formar barnets känsla av trygghet och förmåga att lita på andra
• vad är kiintymyssuhde?mitä on kiintymyssuhde? lapsen ja hoitajan välinen tunneside. den känslomässiga relationen mellan barnet och vårdaren
• vem skapade kiintymyssuhdeteoria?kuka loi kiintymyssuhdeteorian? john bowlby ja mary ainsworth. john bowlby och mary ainsworth.
• hur uppstår anknytning?miten kiintymyssuhde syntyy? kun vauvan tarpeisiin vastataan rakkaudella ja johdonmukaisesti. genom att barnets behov bemöts på ett kärleksfullt och förutsägbart sätt
• vad är trygg anknytning (turvallinen kiintymyssuhde)?mitä on turvallinen kiintymyssuhde? lapsi luottaa hoitajaansa ja uskaltaa tutkia ympäristöään. barnet litar på vårdaren och vågar utforska världen
• vad är undvikande anknytning (välttälevä kiintymyssuhde)?mitä on välttelevä kiintymyssuhde? lapsen tunteita ei huomioida → lapsi oppii olemaan näyttämättä niitä. barnets känslor ignoreras det lär sig att inte visa dem
• vad är ambivalent anknytning (ristiriitainen kiintymyssuhde)?mitä on ristiriitainen kiintymyssuhde? hoito on välillä lempeää, välillä välinpitämätöntä → lapsesta tulee epävarma ja takertuva. förälderns bemötande är oregelbundet barnet blir oroligt och klängigt
• vad är desorganiserad anknytning (jäsentymätön kiintymyssuhde)?mitä on jäsentymätön kiintymyssuhde? lapsi kokee pelkoa tai sekavuutta, usein väkivallan tai turvattomuuden vuoksi. barnet upplever rädsla eller kaos ofta på grund av våld eller rädsla hemma
• varför är anknytning viktig?miksi kiintymyssuhde on tärkeä? se vaikuttaa itsetuntoon, perusturvallisuuteen ja tuleviin ihmissuhteisiin. den påverkar självkänsla trygghet och framtida relationer
• vad betyder kiintymyssuhdehäiriö?mitä tarkoittaa kiintymyssuhdehäiriö? lapselle ei muodostu pysyvää kiintymyssuhdetta ja se voi vaikeuttaa ihmissuhteita. barnet saknar stabil anknytning och får svårt att skapa relationer
• hur kan en otrygg anknytning förbättras?miten turvaton kiintymyssuhde voi korjaantua? uusien turvallisten ihmissuhteiden ja myönteisten kokemusten kautta myöhemmin elämässä. genom nya trygga relationer och positiva erfarenheter senare i livet
• Hur kan man studera tidig växelverkan? viktig Miten varhaista vuorovaikutusta voidaan tutkia? Varhaista vuorovaikutusta tutkitaan usein havainnoimalla ja videotallenteiden avulla, joissa analysoidaan, miten vanhempi ja lapsi reagoivat toistensa viesteihin – esimerkiksi katsekontaktin, ilmeiden ja äänensävyn kautta. Tunnettu esimerkki on Still Face -koe, joka osoittaa, miten vauva reagoi, kun aikuinen ei enää vastaa sen viesteihin. tidig växelverkan studeras ofta genom observationer och videoinspelningar där man analyserar hur förälder och barn reagerar på varandras signaler till exempel genom ögonkontakt, miner och tonfall. Ett klassiskt exempel är Still Face Experiment som visar hur barnet påverkas när den vuxne inte längre svarar
• Vad betyder växelverksavbrott (vuorovaikutuskatkos)? viktig Vuorovaikutuskatkos tarkoittaa, että vanhemman ja lapsen välinen yhteys tilapäisesti katkeaa, esimerkiksi silloin kun aikuinen ei reagoi lapseen. Lyhyet katkoksat eivät ole vaarallisia, jos yhteys palautetaan nopeasti, mutta pitkät tai toistuvat katkoksat voivat aiheuttaa epävarmuutta ja turvattomuutta lapsessa. det betyder att samspelet mellan förälder och barn tillfälligt bryts till exempel när den vuxne inte reagerar kortvariga avbrott är inte farliga om kontakten snabbt återupptas men långa eller upprepade avbrott kan skapa oro och otrygghet hos barnet
• Vad betyder förälderns sensitivitet och varför är den viktig?Mitä tarkoittaa vanhemman sensitiivisyys ja miksi se on tärkeää?Sensitiivisyys tarkoittaa, että vanhempi huomaa, ymmärtää ja reagoi lapsen tarpeisiin lempeällä ja rakastavalla tavalla. Se on ratkaisevan tärkeää lapsen perusturvallisuuden tunteen kannalta ja luo pohjan turvalliselle kiintymyssuhteelle. Kun lapsi kokee, että sen viesteihin vastataan, se oppii, että maailma on ennakoitava ja että se itse on rakkauden arvoinen. viktig sensitivitet innebär att föräldern märker förstår och reagerar på barnets behov på ett kärleksfullt sätt det är avgörande för barnets känsla av trygghet och är grunden för en trygg anknytning när barnet upplever att dess signaler besvaras lär det sig att världen är förutsägbar och att det är värt att älskas
• Vilka problem kan finnas i växelverkan?Millaisia ongelmia vuorovaikutuksessa voi olla? Ongelmia syntyy, kun vuorovaikutus ei toimi oikein. Vanhempi voi olla epäherkkä, välinpitämätön, stressaantunut tai henkisesti poissaoleva. Tällöin lapsesta voi tulla epävarma, ahdistunut tai vetäytyvä. Vaikeat perhetilanteet, mielenterveysongelmat tai hoitajien jatkuvat vaihtumiset voivat myös estää turvallisen kiintymyssuhteen muodostumisen. Tällaiset ongelmat vaikuttavat lapsen kehitykseen, itsetuntoon ja kykyyn luottaa muihin ihmisiin. problem uppstår när samspelet brister föräldern kan vara okänslig ointresserad stressad eller psykiskt frånvarande barnet kan då bli osäkert oroligt eller tillbakadraget svåra familjeförhållanden psykisk ohälsa eller ständiga vårdbyten kan också hindra en trygg anknytning sådana problem påverkar barnets utveckling självkänsla och förmåga att lita på andra

All None Save